Pentuna Laerinan perusluonne on hyvin iloinen ja leikkisä. Se haluaisi leikkiä kaikkien muiden pentujen kanssa, mutta emon Wocold-kielteisyys on asettanut kovat ennakkoluulot kylmänsävyisiä pentuja vastaan. Näitä kohtaan Laerina on aluksi erittäin varautunut. Myöskään urospuoliset pennut eivät saa välittömästi lämmintä vastaanottoa, sillä pentu ei ole tottunut leikkimään kuin siskonsa ja muiden naaraspentujen kanssa. Mikäli – vallankin samaan laumaan tai Rewarmiin kuuluva urospentu – kuitenkin käyttäytyy siivosti ja kohteliaasti, saattaa Laerina alkaa lämmitä yhteisille leikeille. Parhaita ystävyksiä näistä kuitenkaan tuskin tulee, sillä leikkisuhde katkeaa heti, jos uros tekee jotain väärin. Väärin on Laerinan mielestä esimerkiksi satuttaminen ja nylkyttäminen. Pentua itseään tämä ei tosin koske; sen leikit ovat usein tarpeettoman kovakouraisia uroksien kanssa. Tämän vuoksi leikkipaineista tulee välillä ihan totisia tappeluita. Se ei kuitenkaan häiritse kovaluonteista naaraspentua. Tuo vain nauttii päästessään satuttamaan ja jokainen uroksen antama isku vain vahvistaa pennun käsitystä niiden epäluotettavuudesta.
Aikuisia/aikuisempia uroksia Laerina suorastaan pelkää. Pentu ei suostu puhumaan niille, mulkoilee vain kulmiensa alta ja juoksee pois tai huutaa emoaan, jos uros tulee liian lähelle. Sen emon kertomat ja näyttämät jutut ovat näyttäneet pennulle, ettei niihin voi luottaa ja että niitä pitää suorastaan vihata. Urokset ovat kuitenkin vielä niin paljon isompia ja vahvempia, ettei pentu uskalla hyökätä yksin kimppuun kuin ihan pakon edessä.
Kuten sanottu pennun perusluonne olisi kuitenkin iloinen ja positiivinen. Se tosin näkyy vain lämminsävyisille naaraille. Näille pentu on hyvin avoin ja ystävällinen. Laerina puolustaa naaraan ja uroksen välisessä kinassa lälhes poikkeuksetta naarasta. Mikäli urospentu kiusaa narttupentua, Laerina hyökkää välittömästi urospennun kimppuun, vaikka se olisi tätä isompi ja vahvempi.
Syntyi raiskauksen seurauksena Janjalle, rewarmnaaraalle siskonsa Shingbarin kanssa. Pentueessa oli poikiakin, mutta Janja tappoi ne niiden muistuttaessa liikaa isäänsä.
Laerina sai pentuna rajoja ja rakkautta, mutta myös kovan koulutuksen uroksista ja wocoldeista. Pennun emo opetti siskokset taistelemaan ja näytti esimerkillään, kuinka uroksia kohtaan oli toimittava. Laerina ihailee suuresti emoaan, joka käy pelottomasti itseään isompienkin urosten kimppuun. Ainakin vielä pentuna Laerina kuitenkin arastelee käyttää väkivaltaa, ellei uros (vallankin pentu) ole mitään pahaa hänen tietääkseen tehnyt.
Muuttuu kasvaessaan vielä enemmän sadistiseksi uroksia kohtaan.
Tulee myöhemmin varastamaan kykykiven joltain tappamaltaan urokselta.
Hahmo luotu: 1.6.2011